Lehtitarjoukset

Sarjajärjestelmä uuteen remonttiin

16.10.2011 | Aihealue: Suurennuslasin alla

Täksi kaudeksi Veikkausliigan sarjajärjestelmä muutettiin. Joukkueita on 12 ja niiden kesken pelataan kolminkertainen sarja, joka pian päättyy tämän kauden osalta. Mitä on opittu? Onko yleisöä enemmän lehtereillä? Onko pelin laatu parantunut? Ovatko pelaajat kehittyneet enemmän verrattuna aiempiin vuosiin?

Enemmän otteluita oli saatava, se on selvää. Seurat tarvitsevat enemmän kahisevaa ja tätä tarvetta ottelutapahtumien lisääminen juuri palvelee. Vai palveleeko?

Kun tutkitaan kauden viime kierrosten yleisömääriä, nähdään karu totuus. Viimeisimmällä ottelukierroksella (numero 29) yksikään joukkue ei kerännyt yleisömäärää, joka olisi yli kyseisen joukkueen kauden yleisökeskiarvon vertaa. Kierroksen ottelukohtainen keskiarvo oli 1700 katsojaa.

Mestaruustaistelun ratkettua tällä kaudella jo hyvissä ajoin, ei yleisöä kiinnosta liigan ottelut enää vähää alusta. Suomalaiset eivät ole urheiluhulluja, vaan menestyshulluja. Jos toivoa menestymiseen ei ole, ei suuria katsojamassoja kiinnosta saapua paikalle värjöttelemään.

Loppukauden ottelut, joissa on panosta, sen sijaan kiinnostavat yleisöä. Kakkosessa SJK veti 2500-päisen yleisön nousukarsintaotteluun. Myös nousukarsintaottelussa BK-46 – Klubi-04 tuli mittariin 1300 katsojaa.

Liigassa riittää jonkin verran mielenkiintoa vielä Eurooppa-liigan paikkojen osalta, mutta mestaruustaistoon verrattuna niiden vetovoima suomalaisyleisön silmissä ei ole järin suuri. Myös putoamistaistelu näyttää selvältä, sillä Rovaniemen Palloseuran piste-ero seuraavaan on kasvanut jo käytännössä liian suureksi. Veikkausliigan viimeisille kierroksille onkin helppo ennustaa varsin matalia yleisölukuja.

Sama näyttää toistuvan myös Ykkösessä. Pelaamatta on tosin vain päätöskierros, mutta se tuskin houkuttelee katsomoon suuria massoja, sillä nousutaisto on ratkennut samoin kuin putoamistaisto. Tuskinpa edes sarjan kakkospaikasta taistelu herättää ihmisiä katsomoon, vaikka tuo paikka saattaisi tietää nousua Veikkausliigaan pääsarjajoukkueiden heikon taloustilanteen vuoksi. Usealla veikkausliigajoukkueella on nimittäin suuria vaikeuksia taloutensa kanssa ja käytännössä kaikilla muilla paitsi HJK:lla lienee edessä reilusti miinusmerkkinen vuosi.

Mitä siis tehdä yleisömäärien lisäämiseksi?

Urheilullisin perustein mitattuna loppuun saakka sarjamuotoinen sarjajärjestelmä on toki paras. Siinä jokainen kauden mittaan pelattu ottelu on saman arvoinen ja lopussa voittaja on koko kauden parhassa vireessä ollut joukkue.

Ikävänä puolena on se, että mikäli joku pääsee karkumatkalle ja piste-ero seuraavaan kasvaa ratkaisevaksi, on edessä varsin tylsä loppukausi. Näin kävi tällä kaudella, kun HJK oli ylivoimainen, ja kuten edellä käytiin läpi, tarkoittaa loppukauden merkityksettömät ottelut pieniä yleisömääriä ja taloudellisia tappioita.

Parhaassa tapauksessa taistelu voitosta pysyy jännittävänä loppuun saakka ja ratkaisu saadaan vasta viimeisellä kierroksella. Mutta vain ehkä. Tässäkin tapauksessa väliinputoajajoukkueilla eli niillä, jotka eivät ole mukana putoamis- tai mestaruustaistossa, on luvassa pakkopullan makuinen loppukausi, eikä yleisöä kiinnosta edes vähää alusta.

Seurojen kannalta tällainen epävarmuus syö miestä. Eikö mitään ole tehtävissä?

Entä jos olisi olemassa sarjajärjestelmä, jossa loppukauden otteluissa olisi kaikissa panosta? Entä jos panokset vain kovenisivat kohti viimeistä loppuhuipennusta?

Tuskin tulee suurena yllätyksenä kenellekkään, että tällainen järjestelmä on olemassa ja voi erittäin hyvin mm. jääkiekon puolella. Kyse on tietysti pudotuspeleistä.

Pudotuspelit ovat rahasampo vailla vertaa. Jääkiekossa pudotuspelejä sananmukaisesti tahkotaan, sillä paras seitsemästä -järjestelmä tarkoittaa siis parhaimmillaan seitsemää keskinäistä ottelua per ottelupari, mikä on todella paljon otteluita ja todella paljon rahaa.

On aika heittää urheilullisuus jorpakkoon ja keskittyä rahan keräämiseen, sillä muuten suomifutis näivettyy entisestään.

Rahan keräämiseen on yksi järkevä keino ja se on merkityksellisten otteluiden lisääminen. Sellaisten otteluiden, jotka keräävät yleisöä katsomoihin. Sellaisten otteluiden, jotka sisältävät draamaa ja lisäävät koko liigan mielenkiintoa.

Maajoukkueen menestyminen saattaisi tuoda boostin kotimaan sarjojen yleisömääriin, mutta tämän odottelu on samassa kastissa lottovoiton odottelun kanssa. Samaa voi sanoa myös Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan osalta, vaikka HJK olikin lähellä täyspottia tällä kaudella. Kannattaa myös huomata, että HJK:n hyvä euromenestys ei näkynyt sen veikkausliigaotteluiden yleisömäärässä positiivisesti – pikemminkin negatiivisesti.

Liigajoukkueiden sponsorituloihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia ainakaan positiiviseen suuntaan. Tämä johtuu tietysti liigan yleisestä mielenkiinnosta ja yleisömääristä. TV-tulot tulevat varmasti pienenemään entisestään nyt kun URHO-TV:kin veti liigalta maton jalkojen alta.

Tässä yksi ratkaisuehdotus

12 joukkueen sarja, jossa pelataan aluksi kaksinkertainen runkosarja. Kahdeksan parasta joukkuetta pääsee pudotuspeleihin, loput neljä pelaavat omat pudotuspelinsä, joissa ratkaistaan tippuja ja karsija. Runkosarjan jälkeen pelattaisiin siis vain ja ainoastaan merkityksellisiä otteluita ja jopa useita elämän ja kuoleman otteluita, joista kaikki joukkueet pääsisivät osallisiksi. Ei olisi väliinputoajajoukkueita, joiden loppukausi olisi merkityksetön.

Kahdeksan parasta pelaavat pudotuspelinsä paras viidestä -järjestelmällä loppuun saakka. Tämä tarkoittaa loppuotteluihin selvinneille joukkueille enintään 15 lisäottelua runkosarjan lisäksi eli yhteensä kauden aikana näille kahdelle joukkueelle tulisi enintään 37 ottelua, mikä ei varmasti kyseisiä joukkueita haittaisi pätkän vertaa mestaruustaiston tiimellyksessä.

Pudotuspeleihin päässeille joukkueille kertyisi siis vähintään 25 ottelua ja enintään 37 ottelua kaudessa.

Putoamistaistelussa neljän joukkueen kesken pelattaisiin ensimmäisellä kierroksella paras viidestä järjestelmällä ja voittajat pääsisivät lomalle. Häviäjät ratkaisisivat joko suoran putoajan keskinäisessä paras viidestä -ottelusarjassa tai sitten pelaisivat ratkaisusarjat Ykkösen ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneita vastaan, joista voittajat pelaisivat liigassa.

Niin ikävää kuin olisikin apinoida sarjajärjestelmää jääkiekon puolelta, ei auta kuin niellä ylpeys, sillä kyseessä on loistava järjestelmä. Ratkaisupelejä olisi luvassa loppukaudeksi paljon ja yleisöä virtaisi lehtereille. Jokaisessa ottelussa olisi panosta ja kirstunvartijat myhäilisivät tyytyväisinä. Pudotuspelien tulot jaettaisiin sopivassa suhteessa joukkueiden kesken.

Joku saattaa älähtää, että miksei käytettäisi futiksen puolella tutumpaa kaksiosaista otteluparijärjestelmää. Rahan takia. Jos ensimmäinen osaottelu päättyy 5-0 ei toisessa osaottelussa ole enää mitään jännitettävää ja se tarkoittaisi Suomessa pientä yleisömäärää. Lisäksi paras viidestä mallissa otteluita kertyy enemmän. Riittävän moni keskinäinen ottelu luo myös lisäjännitettä joukkueiden välille, kun sekä joukkueet että kannattajat oppivat tuntemaan vastustajan paremmin. Kaksiosainen ottelupari häviää selvästi tässä suhteessa.

Totta, pääsarjassa on ennenkin kokeiltu puolivälieriä, välieriä ja loppuotteluita, mutta vain puolivillaisesti. Nyt aika olisi kypsä täydelliselle remontille, sillä pudotuspelit ovat käytössä jo lähes kaikissa muissa palloilusarjoissa Suomessa. Yleisö on tottunut niihin.

Jalkapallon asema Suomessa on sellainen, että pelkkä sarjamuotoinen ratkaisu ei yksinkertaisesti toimi taloudellisesti riittävän hyvin. Se ei innosta yleisöä samaan tapaan kuin muualla maailmassa, jossa pudotuspelejä ei tule joka tuutista ja jossa jalkapalloilun merkitys yhteiskunnalle on suurempi kuin uskonnon.

Muutos on suuri, mutta se on tehtävä. Yleisömäärät ovat junnanneet surkeissa lukemissa jo liian pitkään. Vaihtoehtona on siirtyminen pois ammattilaisuudesta, jolloin pelaajien palkkakulut saadaan kuriin ja sitä kautta seurojen talous tervehdytettyä. Amatöörisarjaa tuskin haluaa kukaan. Tarvitaan suuri muutos katsojamäärissä ja se vaatii suurta muutosta koko järjestelmässä. Suomifutiksessa on pudotuspelien aika.

– Futis-Pete

2 kommentit
Kommentoi »

  1. Minä lopetan futismatseissa käymisen, jos tulee play-offsit.

  2. Sama kuin jompella.

Kommentoi