B-poikien I-divarin C-lohko saatiin lauantaina päätökseen. Tervarit varmisti nousunsa syksyn SM-sarjaan voittamalla Varkaudessa WJK:n 0-6 (0-3). Samaan aikaan pahin vastustaja JJK1 hävisi kotonaan YPa:lle ja Tervareiden etumatka kasvoi lopulta kuuteen pisteeseen. Joukkue voitti kaikki 11 otteluaan maalierolla 54-2.

Varkaudessa oli kesäinen keli ja kaikesta huolimatta vielä jännitystä ilmassa. Tervareiden valmistautuminen ja lataus olivat alusta asti kohdallaan ja 10 minuutin jälkeen peli oli jo 0-3. Pitkästä aikaan mukaan päässyt Riku Karppinen viimeisteli maalin edestä kaksi ensimmäistä maalia ollen jälleen tehokkaana. Joukkueen paras maalintekijä oli pienten vammojen ja sairastamisten takia poissa puolet kevätkierroksesta palaten nyt kuitenkin tuttuun toimistoonsa. Maaliensa jälkeen Karppinen pelasi vielä kauniin seinän nousevan keskikenttäpelaajan Aleksi Haipuksen kanssa ja peli oli käytännössä ohi. Samalla purkautui myös suurin lataus, sillä maalien jälkeen avausjakson loppu puoli tuntia oli heikkotasoista potkiskelua, jossa WJK:kin pääsi peliin mukaan.

Tauolla tehtiin uusi ryhtiliike ja toinen jakso olikin taas parempaa pelaamista. Toiselle puoliajalle joukkue vaihtoi kentälle keskikentän tietokoneet Henry Mäkäräisen ja Mikko Viitajylhän, jotka nautiskelivat jälleen saamastaan ajasta ja tilasta. Toisella puoliajalla Tervarit iski kolme erikoistilannemaalia. Matias Ojala teki läheltä kulman jälkitilanteesta 0-4 ja ottelun lopussa Mäkäräinen pilkulta 0-5 ja kentän paras pelaaja Arttu Siira vapaapotkusta 0-6.

Pelin jälkeen olikin ansaitun juhlan paikka, kun syksyllä asetettu tavoite toteutui! Monet pelaajat tekivät syksyllä isoja valintoja nostaakseen Tervarit syksyksi SM-sarjaan. Tavoite toteutui numeroiden valossa helposti; pelkkiä voittoja maalierolla 54-2 ja viimeiset 10 peliä ilman päästettyä maalia! Avauspelissä Jyväskylässä joukkue oli 2-1 tappiolla, mutta sen jälkeen Tervarit teki 53 maalia peräkkäin vastustajan verkkoon. Käsittämätön suoritus. Onnistumisten takana on kuitenkin valtava määrä tehtyä työtä joukkueen kanssa, mutta myös omalla ajalla sekä koulun ja akatemian harjoituksissa. On vaikea nostaa tiettyjä pelaajia toisten yläpuolelle, sillä koko 25 pelaajan rinki teki henoa työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kaikille ei rittänyt peliaikaa omassa joukkueessa, mutta peliaikaa sai B2- ja B3-joukkueissa. Jokainen kuitenkin harjoitteli hyvin, sillä yli puolen vuoden aikana ei ollut yhtään todella huonoa harjoitusta. Näin ei ole ollut koskaan aikaisemmin allekirjoittaneen kohtuullisen pitkällä valmentauralla. Samalla on aina hyvä muistaa myös taustojen tekemät uhraukset, joista ei koskaan anneta tarpeeksi kiitosta. Kiitos!

Vaikka Tervarit eittämättä kuuluukin SM-sarjaan, niin silti otteluiden tulokset olivat välillä liian suuria. Taso juniorijalkapallossa on pudonnut huolestuttavasti. Olen mukana B-junioreiden valmennuksessa neljättä vuotta peräkkäin ja taso on pudonnut pikku hiljaa. Muutama vuosi sitten 5-0 peli oli murskavoitto. Nyt sarjassa pelattiin 17 peliä, joissa toinen oli vähintään viisi maalia parempi. Samanlaisia lukuja esiintyy myös BSM-sarjassa, mutta onneksi vähemmän. (Toki niitä syntyy myös MM-tasollakin, mutta siihen me ei voida vaikuttaa.) Mikä on siis muuttunut? Mielestäni liian monta kertaa kävi niin, että vastustaja oli luovuttanut pelin jo etukäteen tai teki sen heti parin maalin jälkeen. Pelaajien fyysinen kunto on laskenut ja osalle pelaajista on aivan sama päättyykö peli kahden vai kolmentoista maalin erolla! Pari vuotta sitten SPL lähetti kirjelmän, jossa haluttiin ehdotuksia juniorisarjojen uudistamiseksi. Laitoin mielipiteenäni B-junnuista, että lisää otteluita ja B:n I-divari kahteen lohkoon, jolloin pelien taso nousisi selvästi. Jos jokaisesta lohkosta otettaisiin neljä huonointa pois ja tilalle tulisi saman verran parempia joukkueita, niin varmasti se kasvattaisi parempia junioripelaajia. Matkakulut hieman kasvaisivat, mutta futis on Suomessa kuitenkin halpa laji.

Miten Tervarit jatkaa tästä? Aluksi viikon loma, jonka jälkeen osa pelaajista ja valmentajat ovat Talenttiakatemioiden lopputurnauksessa ja loput pelaajat treenaavat kovaa ja hyvin. Joukkueelle jää siis vain viikko aikaa valmistautua SM-sarjaan, jonka ensimmäinen runkokierros on merkattu 24.7. Aika kuitenkin riittää valmistautumiseen, mutta syksyn haaste on kova. Siira on ainoa pelaaja, jolla on kokemusta SM-sarjasta ( ja Veikkausliigastakin), joten joukkue joutuu uuden eteen. Matkat pitenevät, päivät lyhenevät, vastustajat kovenevat ja paljon pientä uutta tulee. Joukkue on kuitenkin motivoitunut ottamaan uuden haasteen vastaan. Tavoitteet syksyä varten asetetaan lähempänä kautta, mutta kevätkierroksesta on hyvä lähteä jatkamaan ja onneksi myös parantamaan.

Kiitos kaikille otteluita seuraamassa olleille ja tervetuloa katsomaan SM-sarjaa ja toivottavasti myös nauttimaan hyvistä peleistämme ja voitoistamme. Ja onnea myös paikallisvastustajillemme OLSB:lle ja HauPan A:lle, jotka vastoin asiantuntijoiden odotuksia säilyttivät sarjapaikkansa. Hienoa työtä “Tompan” ja “Känön” jengit!

-Rane-